Sähkön toimitusvarmuus

 

Taajamissa sähköverkkoa on asiakasta kohti vähemmän kuin maaseudulla ja sähköverkko on suurelta osin kaapeloitu maan alle. Tämän vuoksi sääolosuhteille alttiita vikapaikkoja on vähemmän ja sähkökatkoja esiintyy suhteellisen harvoin.

Tyypillisimmin maakaapeleita vaurioittavat maankaivutyöt, jolloin vika koskee yleensä suurta asiakasjoukkoa. Maakaapelin korjaus kestää huomattavasti pitempään kuin ilmajohtoverkon korjaus. Siksi maakaapeliverkko rakennetaan rengasmaiseksi, mikä nostaa kustannuksia. Yksittäisen maakaapelivian korjaus myös maksaa enemmän kuin ilmajohtovian korjaus.

Pääpaino asemakaava-alueiden maakaapeloinneissa ja niiden välisten runkoverkkojen uusinnassa

Loiste Sähköverkon investointien pääpaino lähivuosina on asemakaava-alueiden sähköverkon maakaapeloinnissa sekä niiden sähkönsyötön varmistavien 1960 – 70 luvuilla rakennettujen runkojohtojen uusinnassa ja siirrossa pääosin ilmajohtoina teiden varsille. Näillä asemakaava-alueilla sijaitsee yli 80 % vakituisista asunnoista, yli 60 % kaikista sähkönkäyttöpaikoista ja siirretään yli 60 % sähköstä.

Sää vaikuttaa toimitusvarmuuteen maaseudulla

Haja-asutusalueilla ja pienemmissä maaseudun taajamissa laajoja alueita palveleva keskijänniteverkko on rakennettu ilmajohtoina.

Maaseudulla sähköntoimituksen keskeytys voi johtua useista syistä. Keskeytyksiä aiheuttavat ukonilmat, laiterikot, kovan tuulen tai tykkylumen sähköjohdoille kaatamat puut, jännitteisiin osiin joutuneet vieraat esineet kuten puunoksat tai pieneläimet ja linnut. Oravat juoksevat mielellään pienjänniteilmakaapeleita pitkin ja päätyvät muuntajan kannelle kohtalokkain seurauksin. Lämpimälle muuntajakannelle kertyneet hyönteiset taasen houkuttelevat pikkulintuja aterialle yhtä huonoin seurauksin.

Verkostoon rakennettu automaatio hoitaa ohimenevät viat, jotka näkyvät asiakkaille lyhyinä puolen sekunnin tai yhden minuutin katkoksina. Tänä lyhyenä jännitteettömänä aikana esimerkiksi puunoksan aiheuttama valokaari ehtii sammua.

Pienjänniteverkon vioista automaatio ei tee hälytystä valvomoon, vaan tieto viasta saadaan asiakkailta. Pienjänniteverkon vioista osa johtuu asiakkaan laitteissa olevasta viasta. Yksittäinen pienjänniteverkon vika koskee vain muutamaa asiakasta.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä

Viat ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti ilmastollisista syistä. VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä ja niiden aiheuttamia sähkökatkoja etenkin metsä- ja vaara-alueilla. Myrskyjen lisäksi puita taivuttavat johdoille lumikuormat ja jos maa ei routaannu talvella, puut kaatuvat herkemmin linjojen päälle. Ilmaston muuttumisen seurauksiin varaudutaan samoilla keinoilla kuin sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen muutenkin. Tärkeimpiä keinoja ovat taajamissa maakaapelointi ja haja-asutusalueilla puuston raivaus johtokaduilta ja uusittavien johtolinjojen siirto teiden varteen.

Kaikkiaan Loisteella on sähköjohtoja yli 13 000 kilometriä. Sähkönkäyttäjää kohden johtoa on 227 metriä, kun koko maan keskiarvo on 114 metriä. Keskijänniteverkosta valtaosa on ilmajohtoa ja sijaitsee haja-asutusalueella, minkä vuoksi verkko on altis kaatuville puille ja talvella lumikuormille. Johtokatuja raivataan vuosittain noin 1600 - 1700 kilometriä. Puuston kasvuolosuhteiden mukaan raivausväli on 6-10 vuotta. Lisäksi laajoja alueita palvelevia keskijännitejohtoja on siirretty määrätietoisesti teiden varsille koko 2000-luvun ajan.