Sähköverkon pituus suhteutettuna harvaan asuttuun alueeseen tuo haasteen säävarmuuden ja siirtohinnan tasapainoon

    


MEDIATIEDOTE 29.11.2018

Sähkön hinta on myynti- ja siirtoveloituksen lisäksi melkoinen yhdistelmä erilaisia veroja ja verkkoyhtiön kautta laskutettavia maksuja. Tänään julkistettu professori Jarmo Partasen raportti pohtii keinoja hinnoittelun ja toimitusvarmuuden tasapainoon.

Sähkön hinta muodostuu myyntiyhtiön energiamaksusta, verkkoyhtiön (jakeluverkkoyhtiö, Fingrid) siirtomaksusta ja valtiolle tilitettävästä sähköverosta sekä 24 % arvonlisäverosta. Lisäksi asiakkailta laskutetaan huoltovarmuusmaksua 0,013 snt/kWh. Pienasiakkailta perittävän sähköveron suuruus on 2,3 snt/kWh + alv. Fingridille menevä osuus peritään asiakkailta sähkönjakeluverkkoyhtiölle maksettavan laskun yhteydessä.

- Investoimme toimitusvarmuuteen paikallisin työvoimin. Meillä on haasteellinen verkkoalue - yli seitsemän prosenttia Suomen pinta-alasta. Samalla se on pääosin maamme metsäisintä ja lumisinta aluetta, Loiste Sähköverkon toimitusjohtaja Heikki Juntunen toteaa

Loiste Sähköverkon harvaan asutun alueen asukastiheys on vain 3,6 asukasta neliökilometrillä, kun koko maan luku on yli 17 asukasta. Kunnossapidettävää sähköverkkoa on 13 300 kilometriä eli yli 3 prosenttia Suomen sähköverkosta.

- Meillä erityisesti verkoston pituus suhteutettuna harvaan asuttuun alueeseen tuo haasteen säävarmuuden ja siirtohintatason tasapainoon liittyen. Olemme hakeneet jatkoaikaa Energiavirastolta tuon lain edellyttämille investoinneille, mutta emme ole saaneet vielä päätöstä. Jatkoaika tasoittaisi investointipaineita huomattavasti, Juntunen sanoo.

Verkon rakentamisessa maankäytölliset asiat, kuten byrokratia ja yleinen suhtautuminen verkostorakenteiden sijoittamiseen, vaikuttavat myös säävarmuuden toteuttamiseen ja hintaan.

Lain mukaan myrsky tai lumikuormat eivät saa aiheuttaa asiakkaalle asemakaava-alueella yli 6 tuntia eikä muualla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Säävarmuusvelvoite tulee täysimääräisesti voimaan vuonna 2028.

Partanen ehdottaa selvityksessään seuraavaa:

1. Alituoton osalta tasausjaksoa tulisi pidentää - alituottojen kompensointi tulisi sallia jatkossa seuraavien kahden valvontajakson aikana.

2. Vakiokorvausten alaraja muutetaan kaikkialla 12 tunnista kuuteen tuntiin.

3. Asiakkaille annetaan siirtomaksualennusta, jos yksittäisen keskeytyksen pituus asemakaava-alueilla on yli 6 tuntia ja muilla alueilla yli 36 tuntia.

4. Verkkoinvestointien lisäksi tulee olla mahdollista käyttää vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa toimitusvarmuutta parantavia investointeja ja sitä kautta saavuttaa kustannussäästöjä.

5. Kuituverkkojen ja sähkökaapeliverkkojen yhteisrakentamista tulee kiirehtiä.

6. Verkkoyhtiöiden mahdollisuutta irtisanoa liittymiä, joilla ei ole ollut sähkön käyttöä useaan vuoteen, tulee selvittää

Professori Jarmo Partasen selvitys

Lisätietoja Loiste Sähköverkon toimitusjohtaja Heikki Juntunen, puh. 050 5510 466.